Ultraäänisensorin

Ultraäänisensorin, tunnettu myös nimellä ultraäänianturi, on laite, joka mittaa etäisyyttä kohteeseen käyttämällä ultraääniaaltoja. Se koostuu tyypillisesti kahdesta osasta: lähettimestä ja vastaanottimesta. Lähetin lähettää lyhyen pulssin korkeataajuisia ääniaaltoja, jotka ovat ihmiskorvalle kuulumattomia. Nämä aallot kulkevat ilmassa ja heijastuvat takaisin kohteesta, kun ne kohtaavat sen. Vastaanotin havaitsee heijastuneet aallot, ja anturi laskee etäisyyden mittaamalla ajan, joka kuluu äänen lähettämisestä sen paluuseen. Koska äänen nopeus ilmassa on tunnettu, etäisyys voidaan laskea kaavalla etäisyys = (äänen nopeus * aika) / 2.

Ultraäänisensoreita käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Ne ovat yleisiä robotiikassa etäisyyden mittaamiseen ja esteiden tunnistamiseen. Autoteollisuudessa niitä käytetään pysäköintiavustimissa ja peruutuskameroissa etäisyyden arvioimiseen. Teollisuudessa niitä voidaan käyttää nesteiden pinnan korkeuden mittaamiseen tai materiaalien liikkeen seuraamiseen. Lääketieteessä ultraääntä käytetään kuvantamistarkoituksiin, mutta sensoriteknologiaan perustuvia ultraäänilaitteita käytetään myös muun muassa virtausmittauksissa. Niiden etuna on kyky toimia ilman kontaktia ja ne voivat havaita läpinäkyviä tai heijastavia kohteita, joissa optiset sensorit saattavat epäonnistua. Ultraäänisensoreiden tarkkuus voi kuitenkin vaihdella ympäristöolosuhteiden, kuten lämpötilan ja ilmankosteuden, mukaan.