Ultraäänivastaanotin

Ultraäänivastaanotin on laite, joka havaitsee ja muuntaa ultraääniaallot sähköisiksi signaaleiksi. Ultraääni on ääntä, jonka taajuus on ihmisen kuulokynnyksen yläpuolella, tyypillisesti yli 20 kHz. Ultraäänivastaanottimia käytetään monissa sovelluksissa, kuten lääketieteellisessä kuvantamisessa, teollisessa tunnistuksessa ja etäisyysmittauksessa.

Yksinkertaisimmillaan ultraäänivastaanotin koostuu ultraäänianturista, joka on yleensä pietsosähköinen kristalli. Kun ultraääniaallot osuvat kristalliin, ne saavat sen värähtelemään. Tämä mekaaninen värähtely muunnetaan sähköiseksi signaaliksi, joka voidaan sitten käsitellä ja analysoida. Signaalin voimakkuus ja muoto antavat tietoa ultraäänilähteen sijainnista, etäisyydestä ja ominaisuuksista.

Lääketieteellisessä kuvantamisessa ultraäänivastaanottimia käytetään luomaan kuvia kehon sisäisistä rakenteista, kuten elimistä ja sikiöistä. Laitteet lähettävät ultraäänipulsseja kehoon ja vastaanottavat takaisin kaikuja, jotka sitten muodostavat kuviksi. Teollisissa sovelluksissa niitä käytetään materiaalien vikojen havaitsemiseen, etäisyyksien mittaamiseen ja tasojen seurantaan säiliöissä. Myös eläinten kommunikaatiotutkimuksessa käytetään vastaanottimia, jotka pystyvät tallentamaan ja analysoimaan eläinten tuottamia korkeataajuisia ääniä.