Ultraäänidetektori

Ultraäänidetektori on laite, joka havaitsee ultraääniaaltoja. Ultraääni on ihmisen kuuloalueen yläpuolella olevaa ääniaaltoa, jonka taajuus on yli 20 kHz. Nämä laitteet toimivat yleensä muuntamalla ultraäänen sähköiseksi signaaliksi, jota voidaan sitten käsitellä ja analysoida.

Yleisimpiä ultraäänidetektorien käyttökohteita ovat teollisuus ja terveydenhuolto. Teollisuudessa niitä käytetään esimerkiksi vikojen havaitsemiseen materiaaleista, kuten halkeamien tai onteloiden etsimiseen. Ne voivat myös auttaa vuotojen paikantamisessa paineistetuissa järjestelmissä tai tarkkailla koneiden toimintaa ennakoivan huollon tarkoituksessa. Terveydenhuollossa ultraäänilaitteet ovat keskeisiä kuvantamisessa, joilla luodaan kuvia kehon sisäisistä rakenteista, kuten sikiöistä raskauden aikana tai sisäelimistä diagnostiikan apuna.

Ultraäänidetektorin toiminta perustuu usein pietsosähköisiin antureihin. Kun ultraääniaallot osuvat pietsosähköiseen materiaaliin, se värähtelee ja tuottaa sähköisen jännitteen. Toisinpäin, kun materiaaliin syötetään sähköistä signaalia, se tuottaa ultraääniaaltoja. Detektorit voivat olla passiivisia, eli ne vain vastaanottavat olemassa olevia ultraääniaaltoja, tai aktiivisia, jolloin ne itse lähettävät ultraäänipulsseja ja analysoivat niiden palautumia.

Eri tyyppisiä ultraäänidetektoreita on olemassa sovelluksesta riippuen. Jotkut ovat kannettavia ja tarkoitettu kenttäkäyttöön, kun taas toiset ovat kiinteitä järjestelmiä osana laajempaa valvontaa. Laitteiden herkkyys ja taajuusalue vaihtelevat, mikä mahdollistaa niiden räätälöinnin spesifeihin tarpeisiin.