Tunnistettavuudesta

Tunnistettavuudesta on käsite, joka kuvaa sitä, missä määrin tietoa voidaan käyttää yksilön tunnistamiseen. Tunnistettavuus syntyy, kun perusdata voidaan yhdistää lisätietoihin tai se on muuten riittävän spesifiä tunnistamiseen.

Se kattaa sekä suorien tunnistetietojen (nimi, henkilötunnus) että epäsuorien tai yhdisteltävien tietojen (ikä, asuinpaikka, taustatiedot), joiden avulla yksilö voidaan tunnistaa kohtuullisilla keinoilla tai riittävän kontekstin avulla. Tunnistettavuus riippuu datan sisällöstä, sen määrästä ja tarkkuudesta sekä siitä, mihin tarkoitukseen dataa käytetään ja kuinka kauan sitä säilytetään.

Tietosuojan näkökulmasta tunnistettavuus on keskeinen riskikohde: jos data on tunnistettavissa, sen käsittelyä säännellään tiukemmin. Anonymisointi, pseudonymisointi sekä muita yksityisyyden suojelemiskeinoja voidaan käyttää tunnistettavuuden vähentämiseen. Eri käsittelytavat vaikuttavat riskin määrään: täysin anonymisoidut tiedot voivat olla poissuljattuja, kun taas pseudonymisoidut tiedot voivat silti olla tunnistettavissa.

Sääntely ja ohjeet korostavat tunnistettavuuden arviointia: rekisterinpitäjien on arvioitava, onko henkilöt tunnistettavissa kohtuullisin keinoin ottaen huomioon käytön tarkoituksen, minimoinnin sekä tietoturvan.

Esimerkkejä: eräiden demografisten tietojen yhdistäminen pienellä alueella voi johtaa tunnistettavuuteen; yhdistelmät kuten ikä, asuinpaikka ja sukupuoli voivat riittää identifiointiin.