Tietämättömyyden

Tietämättömyyden käsite viittaa siihen, ettei henkilö tiedä jostakin, tai hänellä ei ole riittävää ymmärrystä asiasta. Se voi olla tilapäinen ja kontekstisidonnainen tai pysyvä ja rakenteellinen tietämyksen puute. Tietämättömyyteen voivat vaikuttaa tiedon puute, kognitiiviset rajoitteet sekä tahallinen tiedon välttely.

Etymologisesti sana on johdettu verbistä tietää ja -mättömyys-suffixista. Sitä käytetään kuvaamaan sekä yleistä tiedon puutetta että tietyn aiheen osaamisen puutetta.

Filosofoissa tietämättömyyttä tarkastellaan epistemologian kannalta: se voi olla yleistä tai erityistä, ja siihen liittyy kysymys siitä, mikä muodostaa tiedon perusteet. Eri muodot kuten tahallinen tietämättömyys (tietoa vältetään tarkoituksella) ja tahaton tietämättömyys (tiedon saatavuuden tai tulkinnan rajoitteista johtuva) ovat keskustelun kohteita.

Yhteiskunta ja käytäntö: Tietämättömyyden vähentäminen on koulutuksen, kriittisen ajattelun ja lähdekritiikin keskeinen tehtävä. Lainsäädännössä tunnetaan ajatus, että lain tuntematon ei ole puolustus – ignorantia legis non excusat.

Tietämättömyys on inhimillinen tilanne, ja sen ymmärtäminen voi edistää vastuullisuutta sekä avata tilaa paremmalle vuoropuheelle ja paremmalle päätöksenteolle.