Tietoyksiköt

Tietoyksiköt ovat standardoitua yksikköjen sarjaa, joita käytetään mittaamaan tiedon määrää ja dataa tietotekniikassa sekä viestinnässä. Pienin yleisesti käytetty yksikkö on bitti (bit), joka kuvaa binääristä arvoa 0 tai 1. Kahdeksan bittiä muodostaa tavun (tavu), joka on keskeinen yksikkö muistissa ja tallennuksessa.

Suurimmat yksiköt etenevät suurimman käytön mukaan kahdella eri koodausjärjestelmällä. Desimaaliset etuliitteet ovat kilo-, mega-, giga-, tera- jne., ja niiden arvo on 10^3, 10^6, 10^9, 10^12 jne. Binääriset etuliitteet ovat kibibyte (KiB), mebibyte (MiB), gibibyte (GiB), tebibyte (TiB) ja niin edelleen, ja niiden arvo on 2^10, 2^20, 2^30, 2^40 jne (esimerkiksi 1 KiB = 1 024 tavua, 1 MiB = 1 048 576 tavua, 1 GiB = 1 073 741 824 tavua).

Käyttöeskitykset vaihtelevat kontekstin mukaan. Tallennuslaitteiden kapasiteeteja ilmoitetaan usein desimaalisilla yksiköillä (1 TB = 1 000 000 000 000 tavua), kun taas muistia ja jotkin ohjelmalliset mittaukset ovat perinteisesti tarjonneet binäärisiä arvoja (KiB, MiB, GiB). IEC on standardoinut KiB/MiB/GiB (ja KiB-sarjan muita), jotta vapaa-arvoa voidaan käyttää selkeästi.

Tietoyksiköiden käsite on keskeinen sekä tiedon määrän että siirtonopeuksien, kuten bittien sekunnissa (bps), ilmaisussa.