Tasapainojärjestelmän

Tasapainojärjestelmän on sisäkorvan ja aivoverkoston muodostama toimintakokonaisuus, joka antaa tietoa pään liikkeistä ja asemasta sekä mahdollistaa tasapainon, asennon hallinnan ja katseen vakauden liikkeessä. Se toimii yhdessä näön ja proprioception tiedon kanssa ja mahdollistaa tilan ja liikkeen oikean tulkinnan sekä sopeutumisen erilaisiin tilanteisiin.

Anatomisesti perifeerinen osa koostuu kolmesta puoliradasta kanavasta sekä kahdesta otoliittielimestä, lokalisotilaitteista: utriculus ja sacculus. Puoliskokanavat reagoivat pään kiertoliikkeisiin (kulmalisäys), kun taas otoliittielimet reagoivat lineaarisiin kiihtyvyys- ja gravitaatiomääritettä koskeviin signaaleihin. Hiukkaset ja sisäkorvan karvasolut muuttavat mekaaniset liikkeet hermoimpulsseiksi, jotka kulkeutuvat vestibulaarisen hermon kautta aivorungon vestibulaarisiin ytimeen ja edelleen pikkuaivoihin sekä aivorunon kautta eri ratoja pitkin.

Toiminnallisesti järjestelmä vastaa tasapainon säätelyä, tilan tulkintaa ja katseen vakauden säilyttämistä. Tärkeimpiä refleksejä ovat vestibulo-oculaarinen refleksi (VOR), joka vakauttaa kuvat silmillä pään liikkeisiin nähden, sekä vestibulospinaalinen järjestelmä, joka tukee asentoa ja tasapainoa.

Sairauksissa tasapainojärjestelmä voi häiriintyä, aiheuttaen huimausta, pahoinvointia ja psyykkisiä vaikutuksia. Yleisimpiä sairauksia ovat hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV), Meniére'n tauti ja vestibulaarinen neuritti. Diagnoosi perustuu kliinisiin kokeisiin, kuten oikea-hieronta-heilahdukseen perustuvaan testiin, caloric testiin ja videonystagmografiaan. Hoito voi sisältää vestibulaire rehabilitation -terapiaa, lääkkeiden harkinnan sekä tarvittaessa manuaalisia maneveereita tai kirurgisia vaihtoehtoja.