Tasajännite

Tasajännite tarkoittaa sähköistä jännitettä, jonka suunta (polaarisuus) on vakaa ja jonka arvo ei vaihtele ajan kuluessa. Toisin kuin vaihtojännite (AC), jonka napaisuus ja amplitudi vaihtuvat jaksollisesti, tasajännitteellä jännitetaso pysyy käytännössä samalla arvolla ja suunnalla.

Jännitteelle annetaan yksikkö volt (V). Tasajännitteitä mitataan DC-tilassa voltimetrillä tai multimetreillä. Käytännössä lähteet pyritään pitämään vakaana, mutta kuorman mukaan jännitteen arvo voi sisältää pieniä vaihteluita tai häiriöitä (ripple).

Lähteet ja tuotanto: Tasajännitteitä syntyy mm. paristoista ja akuista, kiinteistä tai säädettävistä tasajännitelähteistä sekä aurinkopaneeleista, jotka tuottavat suoraa jännitettä. AC-verkko voidaan muuntaa DC-tilaan tasasuuntaajilla ja stabilointilaitteilla, jolloin tasajännite soveltuu elektronisiin laitteisiin ja teollisuusjärjestelmiin.

Käyttökohteet: Tasajännitteitä käytetään elektronisissa laitteissa, akkukäyttöisissä järjestelmissä, DC-moottoreissa sekä monissa ohjaus- ja telekommunikaatiojärjestelmissä. Sähköajoneuvoissa suurjännitteinen akkupohjainen DC-bussi on yleinen osa voimansiirtoa.

Turvallisuus: DC-jännitteet voivat aiheuttaa sähköiskun vaaran riippuen jännitteestä ja nykyisestä. Tarvitaan asianmukainen eristys, maadoitus, oikea polariteetti sekä suojalaitteet ja varotoimet. Järjestelmien suunnittelussa noudatetaan soveltuvia standardeja ja turvallisuusohjeita.