Takaisinheijastunut

Takaisinheijastunut tarkoittaa ilmiötä, jossa valo palautuu kohti valonlähdettä tai katselusuuntaa niukasti poikkeavien, retroreflektiivisten pintojen kautta. Takaisinheijastuneet pinnat ovat suunniteltu heijastamaan valon takaisin siihen suuntaan, jossa se tuli, eikä hajottamaan sitä laajasti ympäriinsä. Tämä eroaa diffuse- tai peilipinnoista, jotka hajottavat valon useisiin suuntiin tai heijastavat sitä pääosin yhdensuuntaisesti.

Retroreflektiivisyyden toteuttavat tyypillisesti kolme teknologiaa. Corner-cube -peili (kolmiulotteinen nurkka): kolme kohtisuoraa heijastusseinää varmistavat, että useimmat tulenlähdevalot palaavat kohti alkuperäistä lähdettä. Microprism- tai mikrosprismajärjestelmät käyttävät pienoiskiviprismeja, jotka kääntävät valon takaisin katselusuuntaan. Sateenvarjon ja valokuitujen kaltaisissa pinnoissa käytetään usein lasimilkkeita tai lasihelmiä, joiden läpinäkyvä rakenne aiheuttaa valon takaisinheijastumisen osin prisman tai kokonaisjohdon kautta.

Ominaisuudet ja sovellukset: Takaisinheijastuvuutta mitataan yleensä koeftisientilla tai retroheijastavuudella, joka kuvaa kuinka voimakkaasti valo palautuu takaisin lähdettä kohti. Materiaaleja ja rakenteita käytetään liikennemerkeissä, ajokengissä, heijastinliiveissä, ajoneuvojen kilpilä- ja tiekirjoissa sekä monissa turvallisuustuotteissa. Tehon pysyvyys riippuu suunnittelusta, saastumisesta ja kulumisesta; lika ja kuluminen voivat heikentää retroheijastavuutta.

Historian ja kehityksen myötä retroreflektoryt ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden ja näkyvyyden parantamisessa sekä päivänvalon että pimeän infran olosuhteissa.