Syväkivilajeja

Syväkivilajit ovat igneesisiä kivilajeja, jotka kiteytyvät magmasta maanpinnan alapuolella. Niiden kiteet kasvavat hitaasti, mikä aiheuttaa karkea- tai keskikarkeakiteisen rakenteen, usein phanerittisen tekstuurin. Koska muodostuminen tapahtuu syvällä, syväkivilajit ovat tyypillisesti suurikiteisiä ja niiden väri riippuu pääasiallisesta koostumuksesta.

Ne syntyvät magma-akseleista, jotka jäähtyvät ja kiteytyvät maan sisäosiin plutonien, kuten batholiittien, ja pienempien intruusioiden kivilohkoiksi. Hidas jäähtyminen edellyttää suuria syväntekniikan kallioperän alueita, ja intruusiot voivat laajeta useille kilometreille. Suurempien plutonien lisäksi syväkivilajit voivat esiintyä erikokoisina kivilohkoina, jotka paljastuvat erosionin myötä.

Yleisimmät syväkivilajit ovat felsisiin ja maafisiin ryhmiin kuuluvat graniitti, granodioriitti, dioriitti ja gabro. Harvinaisempia ovat anortosiitti sekä muut ultramafiset syväkivilajit. Tekstuuriltaan näissä kivilajeissa on tyypillisesti suuria kiteitä, ja ne voivat olla myös porfyrittisiä, jos niiden kristallit ovat erikokoisia.

Merkitys ja sijoittuminen: syväkivilajit muodostavat suuria osia maankuoren syväkallioista ja ovat tärkeitä rakennusmateriaaleja (esim. graniitti). Ne ovat keskeisiä geologisessa historiakartoituksessa, ja niiden ajoitukset sekä mineraalirikkaukset vaikuttavat laajasti geotieteelliseen tutkimukseen sekä taloudellisiin arvoihin. Niiden esiintyminen antaa myös tietoa tektoniikasta ja magmaattisista prosesseista.