Syntymävikoja

Syntymävikoja, eli synnynnäiset epämuodostumat, ovat rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeamia, jotka ilmenevät jo syntymän yhteydessä tai pian sen jälkeen. Nämä poikkeamat voivat vaikuttaa mihin tahansa kehon osaan ja vaihdella lievistä vakaviin. Syntymävikojen syyt voivat olla perinnöllisiä, ympäristötekijöitä tai niiden yhdistelmiä. Geneettiset tekijät voivat olla perittyjä tai spontaaneja mutaatioita, kun taas ympäristötekijöihin kuuluvat äidin raskaudenaikaiset infektiot, lääkkeet, alkoholi tai ravintoaineiden puutokset.

Yleisimpiä syntymävikojen tyyppejä ovat sydänviat, hermoston kehityshäiriöt, kuten Downin oireyhtymä, ja putkimaiselinten epämuodostumat. Suomessa syntymävikojen esiintyvyys on noin 3–5 prosenttia kaikista syntyvistä lapsista. Monet syntymävikat voidaan nykyään diagnosoida jo raskauden aikana ultraäänitutkimuksella. Ennaltaehkäisyyn on tärkeää, että raskaana olevat naiset välttävät haitallisia aineita ja noudattavat tasapainoista ravitsemusta. Synnynnäisten vikojen hoidossa käytetään leikkauksia, lääkitystä ja muuta kuntoutusta.