Suojakertoimen

Suojakertoimen on termi, joka kuvaa suojelukeinon tai -prosessin tehokkuutta altistumisen vähentämisessä haitalliselle tekijälle. Se on tyypillisesti dimensionless-arvo, joka mittaa, kuinka paljon altistus supistuu, kun suojaa käytetään.

Käyttökohteita ovat muun muassa säteilyturva, ilman- ja melunsuojelu sekä rakennus- ja työterveys. Esimerkiksi ionisoivan säteilyn yhteydessä suojakertoimen määritelmä usein esitetään muodossa PF = H0/H, jossa H0 on altistus ilman suojaa ja H on altistus suojan kanssa. Suojakertoimen määrä riippuu sekä suojan ominaisuuksista että haitallisesta tekijästä, kuten energian jakaumasta, geometriasta ja materiaalin pettämisestä. Myös ilmanlaadun suojauksissa ja hengityssuojaimissa käytetään vastaavia käsitteitä, joissa suoja antaa esimerkiksi paremman PF:n tai korkeampia suojakerroinemääriä.

Laskentametodit vaihtelevat kontekstin mukaan, mutta yleinen idea on verrata altistuksia tilanteessa ilman suojaa ja tilanteessa, jossa suoja on käytössä. Tulokset ovat usein riippuvaisia mittausolosuhteista, kuten suojan asennuksesta, käyttöajasta ja mittauskoulusta, joten suojakertoimet ovat käyttökohta- tai järjestelmäkohtaisia.

Rajoitteet ovat ilmeiset: suojakertoimet eivät ole yleispäteviä arvoja, vaan ne kuvaavat suojan suorituskykyä tietyissä olosuhteissa. Siksi tuloksia on tulkittava kontekstin mukaan ja vertailuja tehtäessä on varmistettava vastaavat testaus- ja mittaolosuhteet. Termiä käytetään vakiintuneesti eri tekijöiden, kuten rakennusfysiikan, radiologian ja työturvallisuuden alalla.