Sukupuolenkromosomien

Sukupuolenkromosomit ovat erikoisia kromosomeja, jotka vaikuttavat organismeihin sukupuolen valintaan ja sukupuolisentien ilmentymiseen. Ihmisillä on kaksi sukupuolenkromosomia, X ja Y. Tyypillisesti miehillä on yksi X- ja yksi Y-kromosome (XY), kun taas naisilla on kaksi X-kromosomea (XX). Y-kromosome sisältää Geneja, kuten SRY, joka käynnistää miespuolisten sukupuolisentien ja virtsarakon kehittymisen. X-kromosome on suurempi ja sisältää kymmeniä satoja geneja, jotka liittyvät laajoihin biologisiin prosesseihin.

Tieteellisesti sukupuolenkromosomien toiminta vaihtelee lajin mukaan. Lastehollin ja useimmissa nisäkkäissä, incl. ihmiset, sukupuoli määräytyy X:n ja Y:n yhdistelmän perusteella, mutta linnuilla on ZW-järjestelmä, jossa tytöt ovat ZZ ja tytöt VW. Jotkin hyönteisissä, kuten mehiläisissä, X:Y:n suhde voi muodostua haploidasta aivohimosta, ja sukupuolenkromosomien haploidit alemmasyöt auttavat määrittämään sukupuolen. Joissakin matelija- ja mukaanlaskunluokissa sukupuoli määräytyy epigenetiikkien tai pieni alkion määrän perusteella, eikä suoraan X‑Y‑kromosomeilla.

Historiallisesti sukupuolenkromosomien havainto muutti sukupuolihistoriaa. Halla ja Paunio löysivät ensimmäiset sukupuolenkromosomit 1902, ja myöhemmin Bruce Smith ja Kline määrittelivät ihmisen sex kromosomeiden nimet. Aikaisessa genetiikassa sukupuolenkromosomeille annettiin nimensä "XY" tai "ZW" ja tiedetään, että ne vaikuttavat sukupuolivalituksiin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolenkromosomeilla on rooli kromosoomin säätelyssä, RNA- transkription kontrollissa ja epigenettisissä muutoksissa.

Sukupuolenkromosomit ovat myös keskeinen tutkimusalue geneettisessä lääketieteessä, koska monet sukupuolista johtuvat sairaudet, kuten hemofilia ja Duchennein myotonia, liittyvät X tai Y:n geneihin. Niiden monimuotoisuus tarjoaa arvokkaita tietoja evoluutioprosesseista, sukupuolisturvallisuuden mekanismeista ja laajemmin rakenteellisista geneettisistä eroista eri lajien välillä.