Silmälihasten

Silmälihasten (ulkoiset silmälihakset) tehtävänä on liikuttaa silmää ja mahdollistaa katseen kohdistaminen erilaisiin kohteisiin. Tähän kuuluvat kuusi lihasta: m. rectus superior, m. rectus inferior, m. rectus medialis, m. rectus lateralis sekä m. obliquus superior ja m. obliquus inferior. Näiden lihasten yhteistoiminta mahdollistaa adduktion, abductiota, elevacion sekä depression, sekä kiertoliikkeet intorsio ja extorsio.

Anatomisesti neljä suoraviivaista lihasta kiinnittyy silmän scleraan annulus tendineus communis (Zinnin rengas) -rungossa orbitan syvyydessä. Superior obliquus kiinnittyy luussa lähellä orbitaalista sisäseinää ja kulkee trochleaan, josta se kiinnittyy scleraan. Inferior obliquus kiinnittyy silmäkuopan pohjan alueelta ja kiertyy scleraan medialisesta tai lateralisesta osasta riippuen. Näiden lihasten kiinnitykset ja kulkureitit antavat lihaksille mahdollisuuden tarjota tarkkoja, kapeita silmänliikkeitä eri suunnissa.

Nivelli ja hermotus: suurin osa ulkoisista silmälihaksista saa ärsykkeen oculomotoriasta (n. III). Lähes kaikki lihakset, lukuun ottamatta ainoastaan m. obliquus superioria, ovat CN III: n autonomisesti ohjaamia; m. obliquus superioria hermottaa CN IV (trochlearis). Lateral rectus saa impulssin CN VI:stä (abducens).

Kliinisiä näkökulmia: silmänlihasten epätasapaino voi aiheuttaa strabismusta (silmäkulman poikkeamaa), diplopiaa ja näön kaksoiskuvia. Hoitomuotoja ovat silmälihasten resektointi tai recession sekä prismoilla ja ortoptisella terapiolla tehtävät korrigoinnit; vaikeammissa tapauksissa kirurginen korrigointi tai hermostolliset hoidot voivat olla tarpeen. Silmälihasten terveys ja toiminta ovat olennaisia näön tarkkuudelle ja tasaiselle visuaaliselle kokemukselle.