Silikonipolymeerejä

Silikonipolymeerit, tunnetaan myös nimellä silikonit, ovat synteettisiä polymeerejä, joiden selkäranka koostuu toistuvista pii-happi-sidoksista (Si-O-Si). Tämä piin ja hapen selkäranka on vahvempi ja joustavampi kuin hiilipohjaisten polymeerien selkäranka, mikä antaa silikoneille niiden ainutlaatuiset ominaisuudet. Pii-happi-selkärankaan on kiinnitetty orgaanisia ryhmiä, yleensä metyyliryhmiä, mutta myös muita ryhmiä, kuten fenyyliryhmiä, voidaan liittää polymeerin ominaisuuksien muokkaamiseksi.

Silikonipolymeerit esiintyvät monissa eri muodoissa, kuten nesteinä (öljyt), geeleinä, kumeina ja hartseina. Niiden ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti riippuen polymeerin molekyylipainosta, orgaanisten ryhmien tyypistä ja määrästä sekä mahdollisista lisäaineista. Silikoneille on tyypillistä hyvä lämpötilankestävyys, ne kestävät sekä korkeita että matalia lämpötiloja ilman merkittävää hajoamista tai ominaisuuksien menetystä.

Lisäksi silikonit ovat erinomaisia sähköneristeitä, ne ovat vedenhylkiviä ja kemiallisesti inerttejä, mikä tekee niistä kestäviä monille kemikaaleille ja sääolosuhteille. Niiden joustavuus ja taipuisuus säilyvät laajalla lämpötila-alueella.

Silikonipolymeereillä on laaja kirjo käyttökohteita. Niitä käytetään tiivisteissä ja liimoissa, keittiövälineissä, lääketieteellisissä implanteissa ja laitteissa, kosmetiikassa, elektroniikassa ja voiteluaineina. Niiden monipuolisuus ja ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät niistä välttämättömiä monilla teollisuudenaloilla.