Satunnaistusmenetelmiä

Satunnaistusmenetelmiä ovat erilaisia tapoja valita otos joukosta tai jakaa osallistujat ryhmiin sattumanvaraisesti. Näiden menetelmien tavoitteena on minimoida valintaharha ja varmistaa, että jokaisella alkiolla on tunnettu, ei-nolla todennäköisyys tulla valituksi. Satunnaistusta käytetään laajalti tilastollisessa tutkimuksessa, kokeellisessa suunnittelussa ja tietojenkäsittelytieteessä.

Yksinkertaisin satunnaistusmenetelmä on yksinkertainen satunnaisotanta. Tässä menetelmässä jokaisella populaation jäsenellä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi arpomalla tai käyttämällä satunnaislukugeneraattoria.

Toinen menetelmä on systemaattinen satunnaisotanta. Tässä aloitetaan satunnaisesta pisteestä ja valitaan sitten otokseen joka k:s alkio. Valintaväli k määritetään suhteena otoskoon ja populaatiokoon välillä.

Ryväs- eli klusterisatunnaisotanta jakaa populaation pienempiin ryhmiin eli ryväksiin. Satunnaisesti valitaan joukko näitä ryväksiä, ja otokseen otetaan kaikki tai osa valittujen ryvästen jäsenistä.

Stratifioitu satunnaisotanta puolestaan jakaa populaation homogeenisiin osajoukkoihin eli stratoihin. Tämän jälkeen suoritetaan satunnaisotanta kustakin stratasta erikseen, jotta varmistetaan, että kaikki tärkeät alaryhmät ovat edustettuina otoksessa.

Satunnaistamisen avulla tutkija tai suunnittelija voi tehdä luotettavampia johtopäätöksiä tutkittavasta populaatiosta tai arvioida hoitojen tehokkuutta objektiivisesti.