Salasäilytysjärjestelmiä

Salasäilytysjärjestelmät, tunnetaan myös nimellä piilosäilytysjärjestelmät, ovat fysikaalisia järjestelmiä, jotka on suunniteltu suojaamaan arkaluonteisia tietoja tai esineitä luvattomalta pääsyltä. Nämä järjestelmät perustuvat salausperiaatteisiin, joissa tieto jaetaan useisiin osiin, joista jokainen tallennetaan eri sijaintiin. Jotta alkuperäinen tieto voidaan rekonstruoida, tarvitaan tietty määrä näistä osista, joita kutsutaan salauskynnykseksi.

Tämä menetelmä tarjoaa useita etuja. Ensinnäkin, se vähentää yhden yksittäisen säilytyspaikan merkitystä. Jos yksi sijainti paljastuu tai vaarantuu, kaikki tieto ei ole vaarassa, koska se on jaettu. Toiseksi, se parantaa tietoturvaa. Jokaisen yksittäisen osan paljastuminen ei riitä koko tiedon palauttamiseen, mikä tekee luvattoman pääsyn huomattavasti vaikeammaksi. Salasäilytysjärjestelmiä voidaan käyttää sekä digitaalisen että fyysisen tiedon suojaamiseen. Digitaalisessa ympäristössä tämä voi tarkoittaa tiedon salakirjoittamista ja jakamista useille palvelimille. Fyysisesti se voi tarkoittaa arvokkaiden esineiden säilyttämistä eri turvakaapeissa tai paikoissa, joista jokainen vaatii oman avaamisensa ja jotka yhdessä mahdollistavat esineen kokoamisen. Salasäilytysjärjestelmien suunnittelussa on tärkeää määrittää sopiva kynnysarvo, eli kuinka monta osaa tarvitaan tiedon palauttamiseksi, sekä varmistaa jokaisen yksittäisen osan turvallinen säilytys.