Sadepisaroita

Sadepisaroita ovat pienet nestemäiset pisarat, jotka muodostuvat pilvissä ja putoavat maahan sadeen. Ne syntyvät, kun pilvissä olevat vesipisarat törmäävät toisiinsa ja kasvavat; kun pisarat kasvavat liian suuriksi kestääkseen ylempien ilmakehän virtauksien tukia, ne putoavat gravitaation vaikutuksesta maahan.

Pisaran koko vaihtelee yleensä muutamasta kymmenesosasta millimetristä muutamaan millimetriin, ja suurimmat sadepisarat voivat olla hieman yli 4 millimetriä halkaisijaltaan. Pienet pisarat ovat käytännössä pallomaisia, kun taas isommat pisarat litistyvät alhaalta ilmavirtauksien vastuksesta aiheuttaen hieman litistettyä, oblatea muotoa.

Sadepisaroiden läpi kulkeva valo taittuu ja heijastuu pisaran sisällä, mikä johtaa erilaisiin optisiin ilmiöihin kuten sateenkaariin. Yksinkertaisin ilmiö syntyy, kun valaistus kulkee pisaroiden läpi ja heijastuu takaisin katsojaan; suuremmalla määrällä pisaroita voi muodostua sekä pää- että toissarainoja.

Meteorologiassa sadepisaroita käytetään rahalla mittaamaan sadeen liittyvää intensiteetti sekä sademäärää. Sadetta mitataan yleensä millimetreinä vuorokaudessa tai millimetreinä tunnissa vedenpinnan kertymän mukaan, usein apuna käytetään sade-keräimiä (mittauslaitteita).

Sadepisaroilla on keskeinen rooli vesikiertossa: ne uudistavat vesivarantoja, vaikuttavat maaperän kosteuteen ja kasvien kasvuun sekä vaikuttavat sekä paikalliseen että suureen ekosysteemiin. Heikot sadepisarat voivat edistää maanpäällistä eroosiota, kun taas runsas sade voi aiheuttaa tulvia ja vesistöjen tilaa muuttavia vaikutuksia.