Ruuviliitoksia

Ruuviliitokset ovat mekaanisia liitoksia, joissa kaksi tai useampi osa liittyy toisiinsa ruuvin tai pultin välityksellä. Liitos perustuu ruuvin kierteisiin ja puristusvoimaan, joka syntyy, kun ruuvia kiristetään ja osat puristuvat vastakkain. Tämä luo sekä kiinnitysvoiman että kitkan, joka estää liikkeen pienenemisen altistuessaan ulkoisille kuormituksille.

Keskeisiä komponentteja ovat kiinnitysruuvi (tai pultti), mutteri tai kiinnityslevy sekä usein aluslevy. Kierteet mahdollistavat osien säätämisen ja puristamisen toisiaan vastaan. Yleisimmät standardit ovat ISO- ja DIN-kierteet sekä ANSI/UNF- tai muu alueellinen vastaavuus; käytännössä yleisimpiä ovat M-kierteet kuten M6 ja M8 sekä vastaavat mitat eri teollisuudenalojen standardeissa.

Tyypillisiä ruuviliitoksia ovat pultti–mutteriliitokset, joissa käytetään mutteria ja aluslevyä, sekä erilaiset ruuveille tarkoitetut liitokset puu- tai metallirakenteisiin. Itsekierteiset ruuvit ovat yleisiä esimerkiksi puupinnoissa, ja erilaisia voitelu- sekä lukitusmenetelmiä käytetään estämään löystymistä tärinän vaikutuksesta.

Suunnittelussa huomioidaan oikea kiristysmomentti tai kiinnitysvoima, kierteiden koko ja materiaali, sekä ympäristötekijät kuten korroosio ja lämpötilat. Liitoksia voidaan vahvistaa lukitusmenetelmillä (esimerkiksi lukituslevyillä tai liimauslitteillä), mikä vähentää löystymisen riskiä.

Ruuviliitokset ovat yleisiä koneissa, rakennusteollisuudessa ja ajoneuvoteollisuudessa niiden joustavan ja demontoitavissa olevan luonteen vuoksi. Ne tarjoavat sekä lujuutta että kiertokelpoisuutta, kun neidit suunnitellaan ja ylläpidetään huolellisesti.