Rikosprosessilaki

Rikosprosessilaki on Suomen rikosprosessin lainsäädäntö, joka säätelee esitutkintaa, syyteharkintaa sekä oikeudenkäyntiä ja rikosprosessin eri vaiheiden toimijoita sekä menettelyjä. Laki määrittelee, miten tutkinta toteutetaan muun muassa poliisin ja syyttäjän toimesta sekä millaiset periaatteet ohjaavat rikosoikeudellisia toimenpiteitä.

Se käsittelee esitutkinnan ja oikeudenkäynnin menettelyjä, todistelun hankkimista ja sen käytön edellytyksiä sekä pakkokeinojen, vangitsemisen ja pidätyksen ehtoja. Laki turvaa epäillyn ja myöhemmin syytetyn oikeudet, kuten oikeuden tulla kuulluksi, oikeudellisen avustuksen sekä oikeuden kääntäjään tai tulkkiin tarvitessaan.

Esitutkinnan ja oikeudenkäynnin reunaehdot määräämällä laki painottaa oikeudenmukaisuutta ja asianmukaisuutta todistelussa sekä viranomaisten toiminnan kriteerejä. Se määrittelee osapuolten aseman, velvollisuudet sekä ne oikeudelliset mahdollisuudet, joilla asian ratkaisu viedään kohti käsittelyn loppuun.

Rikosprosessilaki toimii yhdessä Suomen perustuslain sekä muun rikosoikeuden kanssa turvaten oikeusturvan, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisen kohtelun. Se on keskeinen osa oikeusvaltion toimijuutta rikosasioissa.

Lakia on päivitetty ja tarkistettu useaan otteeseen vastaamaan yhteiskunnan muutoksia sekä eurooppalaisen oikeuden ja oikeuskäytännön vaatimuksia. Sen tavoitteena on varmistaa sekä asianmukainen käsittely että tehokas rikosoikeudellinen vastuullisuus.