Rheostaatit

Rheostaatit ovat muuttuvia vastuksia, joita käytetään sähköpiireissä virran ja tehon säätämiseen. Ne toimivat pääasiassa kahden johdon käyttöjännitteeseen ja vastukseen perustuvana säätimenä, jolla kuormaan virta voidaan rajoittaa tai sen jännitettä säätää.

Rakenteeltaan rheostaatit koostuvat resistiivisestä elementistä (esimerkiksi hiili- tai metallipohjainen sekä joskus kierretty hiilikuitu tai langankiedontaa) sekä liikutettavasta koskettimesta. Liikkuva kosketin osoittaa resistiivisen elementin eri osille, jolloin kokonaisvastus muuttuu. Säädön vaikutus on usein mekaninen, esimerkiksi käsikrankia tai kiertokytkintä käyttämällä. Tyypillisiä muotoja ovat kiertävät (rotary) ja liukuva (sliding) rheostaatit. Ne voivat olla suunniteltu suurta tehoa ja kuumenemista kestäviksi, jolloin ne soveltuvat sähköllä kuormitettujen laitteiden kuten lampu- ja moottorikäyttöjen rajoittamiseen.

Tyyppejä ja käyttökohteita on useita. Wirewound-, hiili- ja kalvovastuksia käytetään eri virta- ja tehon tarpeisiin. Suuremmissa tehoissa rheostaatit ovat yleensä kooltaan suuria ja ne menettävät energiaa lämmöinä, minkä vuoksi ne koteloidaan turvallisesti. Pienemmissä sovelluksissa käytetään usein pienempitehoisia, kompaktimpia malleja.

Rheostaatit eroavat potentiometreistä siinä, että rheostaattia käytetään kaksijohtoisena muuttuvana vastuksena, kun taas potentiometri on yleisimmin kolmi- tai nelijohdin jännitetason säätöön. Nykyisin suurin osa teholämpöä vaativista säätöistä korvataan elektronisilla ja PWM-/ohjausmenetelmillä, mutta rheostaatit ovat yhä hyödyllisiä tietyissä luotettavissa ja kestävissä, teholtaan suurissa sovelluksissa.