Resonanssikytkennöissä

Resonanssikytkennöissä hyödynnetään resonanssi-ilmiötä signaalien vahvistamiseksi tai suodattamiseksi. Resonanssi tapahtuu, kun sähköisen piirin, joka sisältää reaktanssia (induktanssia tai kapasitanssia), ja sen oma taajuus vastaavat ulkoista taajuutta. Tällöin piirin impedanssi voi saavuttaa minimi- tai maksimiarvonsa riippuen siitä, onko kyseessä sarja- vai rinnankytkentä.

Sarjaresonanssissa, jossa induktori ja kondensaattori ovat kytketty sarjaan, kokonaisimpedanssi on minimissään resonanssitaajuudella. Tämä johtaa suurimpaan virran kulkuun piirissä kyseisellä taajuudella. Tämä ominaisuus tekee sarjaresonanssikytkennöistä hyödyllisiä esimerkiksi radiovastaanottimien virityspiireissä, joissa halutaan valita yksi tietty radiokanava.

Rinnankytkennässä, jossa induktori ja kondensaattori ovat kytketty rinnan, kokonaisimpedanssi on maksimissaan resonanssitaajuudella. Tämä rajoittaa virran kulkua resonanssitaajuudella, mikä tekee niistä soveltuvia suodattimiin, jotka estävät tietyn taajuuden läpäisyn. Resonanssikytkennöillä on merkitystä monissa elektronisissa laitteissa, kuten oskillaattoreissa, suodattimissa ja vahvistimissa, joissa tarkka taajuuden valinta tai hylkääminen on tärkeää. Piirin komponenttien arvojen, kuten induktanssin ja kapasitanssin, valinta määrittää resonanssitaajuuden.