Resistiiviset

Resistiiviset on termi, jota käytetään kuvaamaan sekä materiaaleja että laitteita, joissa sähkövastus tai resistanssi on keskeinen ilmiö. Yleensä muotoa käytetään, kun viitataan sekä resistiivisiin materiaaleihin että vastuksiin sekä laitteisiin, joiden toiminta perustuu resistanssin muutokseen.

Perusmerkitys on resistiivisyys eli resistanssi, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirtaa. Resistanssi riippuu pituudesta, poikkipinta-alasta ja ominaisvastuksesta. Ominaisvastus ρ on materiaalin ominaisuus ja siihen vaikuttavat sekä aineen koostumus että lämpötila. Resistanssi R liittyy matemaattisesti R = ρ·L/A. Lämpötilan nosto yleensä muuttaa resistanssia, ja tätä kuluvaa suhdetta kuvataan lämpötilan kertoimella (TCR).

Resistiivisiä komponentteja ovat esimerkiksi vastukset, joita käytetään sähköpiireissä rajoittamaan virtaa tai jakamaan jännitteitä. Monipuolisia sovelluksia ovat myös resistiiviset sensorit ja lämpötilanmittauslaitteet, kuten resistiiviset lämpötilantunnistimet (RTD), jotka voivat käyttää Pt100-tyyppisiä elementtejä ja joissa vastus muuttuu tarkasti lämpötilan mukana. Resistatiivisia antureita käytetään myös kosteuden, kaasujen tai muiden fysikaalisten tekijöiden vaikutusten havaitsemiseen siten, että vastus muuttuu ajan myötä tai altistuksen mukaan.

Toiminnan kannalta keskeisiä ominaisuuksia ovat resistiivisten järjestelmien lineaarisuus, toistettavuus ja lämpötilariippuvuus. Resistiviisiä ratkaisuja käytetään sekä mittaus- että säädöstekniikassa sekä lämmityselementeissä, joissa vastus muuntaa sähköenergian lämmöksi.