Reagointikykynä

Reagointikykynä on kyky yksilön, organismin, materiaalin tai järjestelmän reagoida ärsykkeisiin tai muutoksiin. Käsite viittaa sekä nopeuteen että taipumukseen toimia tilanteen mukaan. Sillä on käyttöä useilla tieteenaloilla, joissa tutkitaan vastetta ulkoisiin tai sisäisiin ärsykkeisiin.

Sana muodostuu reagointi-sanasta ja kyvystä. Tarkoituksena on kuvailla yleistä valmiutta muuttaa tilaa tai toimintaa vastauksena identifioituun ärsykkeeseen. Reagointikyky voi ilmetä sekä nopeasti että hitaasti, riippuen kontekstista ja sopivista mekanismeista.

Kemiassa reagointikyky kuvaa aineen taipumusta osallistua kemiallisiin reaktioihin. Sitä selittävät sekä termodynamiikka että kinetiikka: vapaa energia, aktivoitumisenergia ja elektronirakenne sekä olosuhteet kuten lämpötila, paine ja katalyytit vaikuttavat. Esimerkkejä ovat metalleja, jotka reagoivat suolahapon kanssa, tai alkuaineiden eri reaktiivisuudet. Reagointikyvyn mitta voi olla reaktionopeus tai kytkeytyminen, eikä se ole pelkästään lopputulos.

Biologiassa sekä psykologiassa reagointikyky tarkoittaa kykyä havaita ärsykkeitä ja vastata niihin; hermoston signaalinvaihto ja immuunivaste ovat esimerkkejä. Vasteaika ja vastauksen voimakkuus ovat tyypillisiä mittoja. Sosiaalisessa ja taloudellisessa kontekstissa reagointikyky viittaa järjestelmän kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin sekä vasteen nopeuteen politiikoissa, markkinoilla tai kriisiviestinnässä.

Käytännössä reagointikyky on kontekstisidonnainen käsite, eikä sitä ole standardoitu yleismittariksi. Se vaatii domainin mukaista operalisointia ja tulkintaa. Reagointikyky on monitieteinen ilmiö, ja sen tarkka sisältö määräytyy kunkin alan termein ja mittarein.