Rahoituskanavat

Rahoituskanavat ovat ne reitit ja mekanismit, joiden kautta rahoitus hankitaan ja siirretään talousyhteisöissä. Ne koskevat sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä sekä julkisyhteisöjä, ja ne kattavat sekä varojen hankinnan että niiden jakamisen eri kohderyhmille. Kanavat voidaan jakaa useisiin ryhmiin: perinteiset pankki- ja luottolaitoskanavat kuten talletukset, luotot ja rakennuslainat; pääomamarkkinoiden kanavat kuten osakkeet ja velkakirjat sekä muita instrumentteja; ei-pankkilainojen ja rahoitusvälineiden kanavat kuten leasing, factoring sekä vakuudettomat ja vakuudelliset ratkaisut; sekä digitaalisen rahoituksen tai fintechin tarjoamat kanavat kuten vertaislainaus ja online-lainantarjoaminen. Lisäksi on julkiset ja kehitysrahoituskanavat, mukaan lukien valtion tukimuodot, kehitysrahoituslaitokset sekä EU:n ja muiden kansainvälisten rahoitusvälineiden kautta tapahtuva rahoitus.

Rahoituskanavien toimivuus vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin sekä yritysten investointipäätöksiin että kotitalouksien kulutukseen. Kanavat ovat riippuvaisia makrotaloudellisesta tilanteesta, rahapolitiikasta, finanssialan sääntelystä ja infrastruktuurista sekä teknologian kehityksestä. Uudet kanavat, kuten fintech- ja digitalisaatioon perustuvat ratkaisut, voivat parantaa kattavuutta ja alentaa kustannuksia, erityisesti pienemmille toimijoille ja haja-asutusalueille, mutta niihin liittyy myös riskejä kuten tietoturva ja luottoriskin hallinta.

Esimerkkejä rahoituskanavien alle kuuluvat pankkilainat yksityishenkilöille ja yrityksille, asuntolainat, osake- ja velkapääoma, joukkovelkakirjat, leasing ja factoring, vertaislainaus sekä joukkorahoitus. Julkiset kanavat ja kehitysrahoitus voivat sisältää valtion tukipakit, tuet, lainat sekä EU- tai kansainväliset rahoitusvälineet.