Pyörtymisen

Pyörtyminen, eli pyörtymisen ilmiö, tarkoittaa väliaikaista tajunnanmenetystä, jonka taustalla on tilapäinen aivokudoksen verenvirtauksen väheneminen. Yleisin syy on vasovagaalinen synkooppi (tavallinen ”fainting”), mutta pyörtyminen voi liittyä myös muihin sairauksiin.

Tyypillisiä syitä ovat vasovagaalinen synkooppi, ortostaattinen hypotensio sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, kuten rytmihäiriöt tai rakenteelliset sydänvian. Vähemmän yleisiä ovat nestevajaus, lämpötilat ja kuumuus, kilpirauhasen toiminnan häiriöt sekä joidenkin lääkkeiden vaikutukset verenpaineeseen tai nestetasapainoon.

Ennen ja aikana pyörtymistä esiintyy prodromeja kuten kalpeutta, huimausta, hikoilua, pahoinvointia sekä näön sumuuntumista. Taustalla on yleensä tilapäinen verenpaineen ja sykkeen lasku, joka heikentää aivokudoksen verenkiertoa.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja fyysiseen tutkimukseen sekä tarvittaessa lisäselvityksiin. Tärkeimmät tutkimukset ovat perus-EKG ja verenpaineen mittaukset; harvoin tarvitaan verinäytteitä tai lisätutkimuksia. Tilt-testiä voidaan käyttää vasovagaalisen syyn epäillessä.

Hätätilanteessa ensiapu on tärkeä: aseta henkilö makaamaan ja nosta jalat koholle, löysää tukevat vaatteet ja varmista hengitystie. Jos tajunnanmenetys jatkuu, hengitys lakkaa tai henkilö ei herää nopeasti, soita hätänumero ja aloita tarvittaessa elvytystoimet. Kun tila on palautunut, varmista turvallinen ympäristö.

Ennaltaehkäisyssä korostuvat riittävä nesteytys ja lääkärin ohjeiden mukaan suolan saanti, välttäminen pitkäaikaista seisontaa sekä laukaisutekijöiden minimoiminen. Toistuvien tapausten kohdalla tehdään tarkempi arvio ja yksilöllinen hoitosuunnitelma. Ennuste on yleensä hyvä; useimmat toipuvat nopeasti, mutta toistuvissa tapauksissa syy selvitellään tarkemmin.