Pintakuviointi

Pintakuviointi on pintaan syntyvän kuvion tai tekstuurin luomista erilaisten käsittelyjen avulla. Sen tavoitteet voivat olla sekä esteettisiä että toiminnallisia: koristeelliset pinnat voivat vaikuttaa ulkonäköön ja identiteettiin, kun taas tekstuuri voi parantaa käyttötarkoitusta, esimerkiksi lisäämällä tarttuvuutta, kulutuskestävyyttä tai säätelemällä heijastuvuutta.

Toteutustekniikat jaotellaan yleisesti mekaanisiin, kemiallisiin sekä yhdistelmämenetelmiin. Mekaaninen kuviointi toteutuu hionnalla, jyrsinnällä, kaiverruksella, puristuksella tai muulla fyysisellä pintakäsittelyllä. Kemiallinen kuviointi hyödyntää reaktioita, kuten etsausta, syöpymistä tai anodointia, sekä muita kemiallisia pinnoitteita. Laser- ja lämpötilapohjaiset menetelmät voivat myös tuottaa tarkkaan kohdennettuja pintakuvioita oman prosessinsa kautta. Yhdistetyt menetelmät yhdistävät näitä tekniikoita saavuttaen sekä ulkonäön että toiminnallisuuden vaatimukset.

Pintakuviointi on yleistä steel- ja alumiinipinnoilla sekä muovi- ja lasipinnoilla. Käyttökohteita ovat esimerkiksi korut, sisustus- ja valaistuskalusteet, työkalujen pintaparannukset sekä arkkitehtoniset pinnat, joissa kuviointi voi parantaa tuntumaa tai vähentää valon heijastusta. Suunnittelussa huomioidaan toistuvuus, syvyys, pinnan karheus sekä valmistuskustannukset ja ympäristövaikutukset, kuten käytettyjen kemikaalien hallinta sekä syntyvät jätteet. Pintakuviointi on siten monipuolinen ja laajasti sovellettava käsite, joka kattaa sekä kulttuurillisia että teknisiä vaatimuksia.