Pilvipisaroiksi

Pilvipisaroiksi on meteorologiassa käytetty nimitys ilmakehän pienille vesipisaroille, jotka muodostuvat veden höyryn kondensaatiosta pilvissä. Ne ovat pilvien perusrakenteita; niiden koko ja määrä vaikuttavat pilvien ulkonäköön, säteilyominaisuuksiin ja sateen mahdollisuuteen.

Pilvien muodostumisprosessi alkaa, kun ilma kohoaa ja jäähtyy. Tämä saa vesihöyryn tiivistymään, mikäli ilmassa on pienhiukkasia, joita kutsutaan kondensaatiokeskuksiksi (kuten pöly- ja suolahiukkaset). Vesihöyry tiivistyy näiden hiukkasten ympärille ja muodostuu pienisiä pisaroita, joiden halkaisija on tyypillisesti noin 5–50 mikrometriä.

Pisaroiden kasvu tapahtuu ensisijaisesti vesihöyryn diffuusion kautta. Myös pisaroiden törmäykset ja sulautuminen voivat johtaa suurempien pisaroiden syntyyn, mikä vaikuttaa sadeeseen tai räntään johtuvaan vesimäärään. Tilanne on dynaaminen ja riippuu lämpötilasta, kosteudesta ja ilmavirrroista.

Pilvipisaroiden ominaisuudet vaikuttavat pilvien kirkkauteen ja kestävyyteen sekä niiden kykyyn vaikuttaa sään, kuten sadon syntyyn ja lumisateen mahdollisuuksiin. Pienemmät pisarat heijastavat enemmän valoa, kun taas suuremmat voivat johtaa suuremman vesimäärän sadeena.

Havaitseminen: Tutkimus yhdistää kenttämittaukset sekä kauko- ja in-situ havaintoja, kuten radar- ja lidar-tutkimukset, jotka antavat tietoa pisaroiden jakaumasta sekä tiheydestä.