Pelikentät

Pelikenttä on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan pelaamista varten tarkoitettua aluetta. Sana koostuu sanoista peli ja kenttä, ja sitä käytetään sekä urheilun että yleisemmän pelitoiminnan yhteydessä. Kenttä voi olla ulkona luonnon- tai tekonurmella, sisätiloissa lattialla tai virtuaalisella pelikentällä.

Urheilussa pelikenttä määrittelee pelin puitteet, kuten rajat, pinnan ja pelivarusteet. Esimerkkejä ovat jalkapallokenttä, koripallokenttä ja tenniskenttä. Kenttien pinnat voivat olla luonnonnurmea, tekonurmea, pururataa tai muuta vastaavaa pintaa, ja merkinnät sekä maalit, verkot tai korit määräytyvät lajin mukaan.

Koko ja muodot vaihtelevat lajin ja kilpailun mukaan. Esimerkiksi jalkapallokentän mitat voivat vaihdella pelin tason mukaan, mutta kansainvälisissä otteluissa käytetään usein noin 105 metriä pitkää ja 68 metriä leveää kenttää. Eriläisillä lajeilla on omat standardinsa ja säännöissä määritellään usein minimikokoja sekä turvallisuusmääräyksiä. Pienemmät tai sisätiloihin tarkoitetut kentät voivat poiketa näistä mitoista, ja kilpailulliset organisaatiot voivat asettaa omat luokkansa.

Pelikenttä voidaan nähdä myös metaforana: se on alue, jolla kilpailu, peli tai toiminta tapahtuu – olipa kyse urheilusta, liiketoiminnasta tai politiikasta. Kentän huolto ja kunnossapito, kuten nurmen kastelu, pinnan tasaisuus ja turvallisuusmerkit, ovat olennaisia pelaamisen laadun ja turvallisuuden kannalta.

Käytännössä pelikentät suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään siten, että ne vastaavat kyseisen lajin sääntöjä, turvallisuusvaatimuksia ja paikallisia olosuhteita.