Partisiippimuotoa

Partisiippimuotoa viittaa suomen kielessä verbin ei-fiinisiin muotoihin, jotka toimivat adjektiiveina tai adverbeina ja jotka ovat syntaktisesti kiinni pääverbin aikaisessa suhteessa. Partisiipit ovat peräisin verbeistä ja ne voivat ilmentää aikaa, puolta ja suhdetta, mutta ne eivät ole itsenäisiä verbimuotoja kuten finite-lauseen verbit.

Suomen partisiippimuotoja voidaan yleisesti luokitella neljään pääryhmään: presentti aktiivinen, passiivinen presentti, pastinen aktiivinen ja pastinen passiivinen. Presentti aktiivinen participle muodostuu yleensä päätteellä -va/-vä ja se kuvaa toiminnan käynnissä oloa suhteessa lautumiseen: sitä käytetään usein määritteellisesti tai adjektiivisesti. Esimerkki: lukevan oppilaan kirja on pöydällä, jossa oppilas on lukemassa.

Pastinen aktiivinen participle ilmenee pääasiassa päätteillä -nut/-nyt/-nyt ja ilmaisee, että toiminta on suoritettu kyseisen-subjektin toimesta tai siihen liittyy sen kokeminen. Esimerkki: tehnyt virheen kuvastaa sitä, että joku on tehnyt virheen.

Passiivinen presentti participle on muotoa -ttava/-ttävä ja tarkoittaa jotain, mitä tulisi tehdä tai mikä on tarkoitettu tehtäväksi; käytetään sekä adjektiivina että predikatiivisena osa-lauseessa. Esimerkki: Tämä kirja on luettava. Passiivinen past participle on muotoa -ttu/-ttu/-tty, ja ilmaisee, että toiminta on tapahtunut johonkin aikaan nähden: Kirja on kirjoitettu.

Partisiippimuodot taipuvat adjektiivisesti, eli ne saavat numeraalisen ja määränmukaisen kongruenssin mukaan, ja niitä voidaan käyttää sekä määritteellisesti että rinnastavasti, muuttaen ilmausta tiiviimmäksi suhteelliseksi lauseeksi.

Käytännössä partisiippimuotoja käytetään yleisesti kuvaamaan ominaisuuksia, tekemistä tai tiloja ilman erillistä verbiä, mikä tekee ilmaisusta tiiviin ja kontekstin mukaan selkeän.