Palonkestävyyslaskelmat

Palonkestävyyslaskelmat ovat rakennusalalla käytettyjä menetelmiä, joiden tarkoituksena on arvioida rakennusosien ja -rakenteiden kykyä säilyttää palonkestävän toimintakykynsä annetun palon aikana. Laskelmat voivat olla analyyttisiä tai numeerisia. Ne ottavat huomioon geometrian, materiaalien lämpötilariippuvuuden, liitokset sekä mahdolliset paloeristeet ja muut suojaukset sekä olosuhteet, kuten ilmanvaihdon. Tuloksena on arvio palonkestävän ajan (palonkestoarvot), lämpötilakaavio ja mahdolliset riskit, kuten liitosten tai rakenteen mekaanisen lujuuden muutokset.

Palonkestävyyslaskelmat perustuvat sekä kansainvälisiin että kansallisiin standardeihin ja rakennusmääräyksiin. Eurooppalaiset ja suomalaiset suositukset antavat laskenta- ja todentamisperiaatteet; tyypillisesti työssä käytetään eurokoodien laskentajärjestelmiin liittyvää ohjeistusta sekä Suomen RakMk-ohjeita ja muita paikallisia määräyksiä.

Laskentamenetelmät voivat olla yksinkertaisia, kuten eristemateriaalin ja liitosten palonsuojan oletusten soveltamisen avulla, tai monimutkaisempia, kuten 1D/2D/3D lämpö- ja virtausteknisiä malleja sekä paloeristysten käyttäytymisen simulaatiota. Lisäksi voidaan käyttää palo- ja lämpömallinnusohjelmistoja (esim. CFD-pohjaisia) sekä testien kanssa vertailua. Laskelmat ovat osa suorituskykyyn perustuvaa suunnittelua ja vaativat luotettavaa materiaalitietoa sekä validoitua oikeellisuutta.