Palautusmekanismia

Palautusmekanismi on järjestelmän tai prosessin kyky palautua häiriön jälkeen siten, että kriittiset tiedot ja palvelu voidaan palauttaa oikeaan tilaan mahdollisimman nopeasti ja eheästi. Palautusmekanismia voidaan tarkastella sekä tietotekniikassa että biologisissa ja teollisissa järjestelmissä, joissa palautuminen jatkuvuuden varmistamiseksi on keskeistä.

Tyypillisiä keinoja ovat varmuuskopiot (backups) ja replikointi, lokeihin tallentaminen sekä tallennuspisteet eli checkpointit. Palautus voidaan toteuttaa rollbackina eli paluuna aiempaan tilaan tai roll-forwardina, jossa tiedot ja tapahtumat toistetaan lokien tai tilapäivitysten avulla. Tietokannoissa palautusmenetelmät yhdistävät usein checkpointingia ja lokitietojen hyödyntämistä, jotta voidaan palautua sekä aiempaan tilaan että myöhempään ajankohtaan mahdollisten virheiden mukaan.

Sovellusalueita ovat muun muassa tietojenkäsittelyssä, tietoliikenteessä, tallennusjärjestelmissä ja pilvipalveluissa. Esimerkkejä ovat redundanssi ja failover, RAID- ja erasure coding -ratkaisut, sekä palveluiden tilapäisvarmuuskopiot ja versiointi. Myös ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelussa pyritään tekemään palveluista idempotentteja ja tilattomia sekä minimoimaan tilanvaihtojen aiheuttamaa palautustarvetta.

Suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat palautuspisteen (RPO) ja palautusajan (RTO) tavoitteet, kustannukset, testausmerkitys sekä säännöllinen palautus- ja DR-harjoittelu. Hyvä palautusmekanismi tukee jatkuvuutta ja tietojen eheyden säilymistä häiriöissä.