Päivystyksen

Päivystyksen on suomalaisessa terveydenhuollossa käytetty termi, joka viittaa palveluiden järjestämiseen siten, että päivystävä hoitohenkilöstö on saatavilla normaaleja aukioloaikoja laajemmin. Päivystys kattaa yleensä ilta-, yö- ja viikonloppupäivät sekä erikoistilanteet, joissa potilas tarvitsee kiireetöntä, mutta nopeasti saatavilla olevaa hoitoa tai neuvontaa. Sen tarkoituksena on turvata välitön hoito ilman, että potilas joutuisi odottamaan seuraavaa arkipäivää.

Päivystyksen toteuttamisesta vastaa useimmiten kunnat tai sairaanhoitopiirit, ja toimintamallit vaihtelevat alueittain. Päivystävällä henkilöstöllä voi olla sekä lääkäriä että hoitohenkilökuntaa, ja järjestelyyn kuuluu usein triagointi eli potilaan tilan nopea arviointi sekä hoidon antaminen tai tarvittaessa ohjaus seuraavaan hoitopaikkaan. Päivystyksen piiriin kuuluvat sekä terveyskeskuksen yö- ja viikonloppupäivystykset että sairaaloiden päivystysosastot, sekä yksityisten toimijoiden ilta- ja viikonloppukäynnit.

Toiminnan tavoitteena on turvata potilaskeskeinen, kiireellistä hoitoa vaativien tilojen hoito sekä vähentää yleisen ensiapulaitosten ruuhkia. Potilaita neuvotaan myös puhelimitse tai etäyhteyden kautta, ja tarvittaessa heidät ohjataan eteenpäin esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotolle tai potilasohjein kotiin. Hätätapauksissa tulee soittaa hätänumeroon 112. Päivystyksen käytännöt voivat vaihdella, mutta keskeistä on saatavuus ja nopea-pääsy olennaiseen hoitoon.