Organokatalyytit
Organokatalyytit ovat orgaanisia pienmolekyylisiä katalyytteja, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita ilman raskaita metalleja. Ne voivat tarjota enantioitua kontrollia ja toimia ympäristöystävällisemmin kuin monet perinteiset katalyytit. Organokatalyysi kehittyi voimakkaasti 2000-luvulla ja on tullut keskeiseksi työkaluksi synteettisessä kemiassa sekä lääkeaineiden että luonnon tuotteiden valmistuksessa.
Keskeiset mekanismit ja tyypit voidaan tiivistää kolmeen pääkategoriaan: (a) kovalenttinen organokatalyysi, jossa katalyytti muodostaa väliaikaisen aduktin
Esimerkkejä reaktioista ovat enaminikatalyysin ja iminiumkatalyysin johtamat aldol- ja Michael-reaktiot, Diels–Alder-reaktiot sekä benzoin-condensation. Proliinin ohjaama enantioitu
Historia ja merkitys: Organokatalyysi on kokenut nopean kehityksen 2000-luvulla. Vuonna 2021 Nobelin kemian palkinto myönnettiin Benjamin
Käyttökohteet ja rajoitteet: Organokatalyysi tarjoaa metallittoman vaihtoehdon, usein hyvän enantiointikyvyn ja mahdollisuuden vihreisiin prosesseihin. Käytännön rajoitteita