Okulaarilinssit

Okulaarilinssit ovat okulaarin etuosassa sijaitsevia linssikokonaisuuksia, joiden tehtävänä on suurentaa objektivin muodostamaa kuvaa havaitsijan silmän edessä. Niiden ominaisuudet, kuten polttoväli ja linssien muodostama kokonaisuus, vaikuttavat suurennukseen, näkökenttään sekä silmäystävällisyyteen. Suurennus M saadaan likimääräisesti kaavasta M = f_obj / f_eye, jossa f_obj on objektivin polttoväli ja f_eye okulaarin polttoväli.

Okulaarilinssejä on monenlaisia sekä perinteisiä että laajakulmaisia. Yleisimmät suunnittelut ovat Huygens-, Ramsden-, Kellner-, Plössl-, orthoscopic- ja Erfle-okulaarit. Nykyaikaisemmat laajakulmaiset mallit tarjoavat suurempaa näkökenttää ja parempaa kuvanlaatuja joillakin malleilla, kuten Nagler-, Ethos- ja Delos -sarjoissa. Eri suunnittelut tuottavat erilaista näkökenttää ja säröjä, ja valinta riippuu käyttötarkoituksesta sekä budjetista.

Telescopessa yleisimpiä kiinnitysputkikokoja ovat 1,25 tuumaa (31,7 mm) ja 2 tuumaa (50,8 mm), mikä vaikuttaa käytettävien okulaarien yhteensopivuuteen ja tilan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mikroskoopin okularit eroavat toisinaan kiinnitysmitoiltaan, mutta niiden keskeinen valintakriteeri on haluttu suurennus ja kuvanlaatu. Okulaarien valinnassa kannattaa huomioida silmäystävällisyys (eye relief), näkökenttä sekä käyttökonteksti. Huolto ja puhdistus tulisi tehdä varoen, käyttämällä sopivia puhdistusvälineitä ja suojausmenetelmiä.