Ohikulkija

Ohikulkija on suomalainen substantiivi, joka tarkoittaa sellaista ihmistä, joka kulkee ohi tai sattuu olemaan tapahtuman paikan läheisyydessä. Termiä käytetään yleisesti kuvaamaan bystander- tai passer-by -tilannetta ilman, että henkilön osallisuus tilanteeseen oletetaan. Ohikulkijaa voidaan käyttää sekä neutraalisti että kuvaamaan tilapäistä roolia tapahtumien yhteydessä; konteksti määrittelee, onko hän todistaja, apua antava henkilö vai pelkästään paikalla ollut.

Etymologia ja muoto muodostuvat ohikulkua-verbistä sekä agenttipäätteestä -ja, jolloin muodostuu sana “ohikulkija” = se joka kulkee ohi. Monikkomuoto on ohikulkijat ja genetiivissä ohikulkijan.

Käyttö Suomessa on yleistä sekä arkikielessä että uutisointiaineistossa. Sanaa käytetään viittaamaan henkilöön, joka on sattumalta paikalla, eikä kyseessä ole tapahtuman mahdollinen osallinen. Esimerkiksi uutisointissa voidaan todeta, että ohikulkija soitti hätänumeroon tai antoi todistajanlausunnon. Neutraliteetti on keskeinen: sana ei itsessään osoita syyllisyyttä tai syyllistämistä, vaan kuvaa sattumanvaraista läsnäoloa.

Esimerkkilauseet: Ohikulkija auttoi loukkaantunutta, ja samalla turvasi tilan turvallisuuden. Poliisi pyytää ohikulkijoita ottamaan yhteyttä, mikäli he näkevät jotain epäilyttävää.

Lisäksi vastineeksi termiä voi verrata englanninkieliseen bystander-termiin. Ks. myös jalankulkija tai vierailija, jos halutaan viitata kaupungin kävelijä-kontekstiin.

---