ORMkerroksissa

ORMkerroksissa on ohjelmistokehityksen arkkitehtuurinen tapa, jossa sovellus jaetaan useisiin kerroksiin ja jossa ORM-työkalu hoitaa objektien ja relaatiotietokannan välisen kartoituksen. Kerrosten tavoitteena on eriyttää liiketoimintalogiikkaersistence-asioista ja tarjota selkeä rajapinta datan käsittelyyn.

Yleensä ORM-kerroksessa on domain- eli liiketoimintamallien kerros, jonka tehtävänä on kuvata sovelluksen olioita ja liiketoiminnan säännöt; data access- tai repository-kerros, joka abstractoi tietokantapoistumisen ja tarjoaa CRUD-toiminnot domain-olioille; sekä ORM-kartoituskerros, joka määrittelee, miten oliot tallennetaan tauluihin ja miten niiden tila seurataan. Infrastruktuuri- tai persistence-kerros vastaa tietokantayhteyksistä, transaktioista ja tietojen migroinneista.

Käytännössä muutokset domain-olioihin tallennetaan ORM:n kautta, ja ORM huolehtii olioiden tilan seuraamisesta sekä tarpeen mukaan tiedon hakemisesta tai päivittämisestä. Kehittäessä ORM-kerroitus voi tuottaa kyselyjä ohjelmallisesti tai toimia työkalun kautta, jolloin kehittäjä ei kirjoita suoraan SQL-koodia.

Hyödyt mukaan lukien parempi erottelu liiketoimintalogiikan ja pysyvyystietojen välillä, parantunut testattavuus sekä parempi kannettavuus eri tietokanta-ympäristöissä. Haasteita ovat muun muassa imitoidun tietomallin sopeuttaminen, suorituskykyongelmat kuten N+1-kyselyt, sekä kartoituksen monimutkaisuuden hallinta ja debuggauksen vaikeutuminen.

Parhaat käytännöt sisältävät domain-mallien pitämisen persistence-ignorant -periaatteen mukaisesti, repositorio- tai palvelukerroksen käyttämisen, selkeiden fetch-strategioiden määrittämisen, migraatioiden hallinnan sekä kykyisen kyselykäytön ja suorituskyvyn seurannan.

Esimerkkejä ORM-työkaluista ovat Hibernate, Entity Framework ja SQLAlchemy.