Molekyyliinteraktiot

Molekyyliinteraktiot, eli molekyylien väliset vuorovaikutukset, ovat kemiallisia tai fysikaalisia voimia, jotka vaikuttavat toisiinsa lähellä olevien molekyylien välillä. Nämä vuorovaikutukset ovat keskeisiä aineiden fysikaalisten ominaisuuksien, kuten sulamis- ja kiehumispisteiden, sekä kemiallisten reaktioiden ymmärtämisessä. Molekyyliinteraktiot voidaan jakaa karkeasti kovalenttisiin ja ei-kovalenttisiin vuorovaikutuksiin.

Kovalenttiset sidokset ovat vahvoja kemiallisia sidoksia, joissa atomit jakavat elektroneja muodostaen stabiileja molekyylejä. Ne ovat sisäisiä vuorovaikutuksia molekyylien sisällä, eivätkä varsinaisia molekyylien välisiä vuorovaikutuksia.

Ei-kovalenttiset vuorovaikutukset ovat heikompia voimia, jotka vaikuttavat eri molekyylien tai molekyylin eri osien välillä. Näitä ovat esimerkiksi vetysidokset, dipoli-dipoli-vuorovaikutukset ja dispersiovoimat (Londonin voimat). Vetysidokset muodostuvat, kun vetyatomi on sitoutunut vahvasti elektronegatiiviseen atomiin, kuten happeen tai typpeen, ja vetäytyy toisen elektronegatiivisen atomin läheisyyteen. Dipoli-dipoli-vuorovaikutukset ilmenevät poolisten molekyylien välillä, joilla on pysyvä dipolimomentti. Dispersiovoimat ovat heikoimpia, mutta universaaleja vuorovaikutuksia, jotka johtuvat hetkellisistä dipolimomenteista ja vaikuttavat kaikkien molekyylien välillä. Näiden vuorovaikutusten vahvuus ja tyyppi määrittävät, miten molekyylit järjestäytyvät toisiinsa nähden ja miten ne käyttäytyvät eri olosuhteissa.