Mielenhallinta

Mielenhallinta tarkoittaa ilmiötä, jossa toisen ihmisen tai ryhmän mieli, tunteet ja käyttäytyminen pyritään ohjaamaan suunnitelmallisesti. Siihen voi sisältyä sekä tietoisia että tiedostamattomia keinoja, ja se voi kohdistua yksilöön, ryhmään tai yhteisöön. Termi esiintyy tieteellisessä keskustelussa sekä yleisessä puhekielessä, usein viitaten sekä hyväksyttäviin vaikuttamisen muotoihin että ongelmallisiin, pakottaviin käytäntöihin kuten aivopesuun tai manipulointiin. Mielenhallinta kytkeytyy laajoissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä propagandaan, mainontaan, journalistisen viestinnän eettisiin kysymyksiin sekä digitaaliseen informaatiovaikuttamiseen.

Tavoitteena voi olla esimerkiksi erilaisten uskomusten ja käyttäytymisen ohjaaminen; tutkimuksessa korostetaan usein, että mielenhallintaa tarkastellaan silloin, kun vaikutus on piilotettua tai suostumusta ei ole havaittavissa. Keskeisiä keinoja ovat psykologiset vaikutuskeinot, sosiaalinen paine, toistettu viestintä, disinformaatio ja tunteisiin vetoaminen. Näissä yhteyksissä mielenhallinta herättää eettisiä ja oikeudellisia huolia.

Mielenhallinnan vastaisia keinoja ovat kriittinen ajattelu, medialukutaito, tietosuoja ja yksilön autonomian tukeminen. Tutkimus sijoittuu kognitiiviseen ja sosiaalipsykologiaan sekä informaatio- ja mediatutkimukseen. Yhteiskunnallinen keskustelu korostaa läpinäkyvyyttä, suostumusta ja vastuullista viestintää.