Manometrejä

Manometrejä ovat paineen mittauslaitteita, joita käytetään sekä nesteiden että kaasujen paineen määrittämiseen. Niillä voidaan mitata absoluuttinen paine, ilmanpaineesta riippuvainen paine (gauge) sekä paine-ero (differential pressure). Ne tarjoavat yleensä reaaliaikaisen lukeman ja soveltuvat sekä laboratorio- että teollisuusympäristöihin.

Periaatteen mukaan manometrejä voidaan jakaa hydrostaattisiin ja mekaanisiin. Hydrostaattiset mallit, kuten U-putkimaneometrit, mittaavat paine-eron nesteen korkeuseron avulla (Δp = ρ g h). Mekaanisissa malleissa paine saa aikaan putken muodonmuutoksen ja liikuttamalla mittausantureita voidaan lukea paine. Yleistyivät myös elektroniset digitaaliset manometrit, jotka käyttävät sähköisiä antureita (esim. resistanssi- tai kapasitiivinen sensori) ja näyttävät tuloksen digitaalisena signaalina.

Materiaalit ja nesteet vaikuttavat mittaustulokseen. Historiallisesti elohopeaa käytettiin monissa manometreissä, mutta nykyään käytetään turvallisempia ja vältämyrkyllisiä nesteitä kuten vettä, glykolia tai öljyä. Elohopean käyttö on rajoitettua sen terveydelle ja ympäristölle aiheuttaman riskin vuoksi.

Yleisimmät paineyksiköt ovat pascal (Pa), kilopascal (kPa), bar ja psi. Gauge-paine mittaa paineen suhteessa ilmanpaineeseen, absoluuttinen paine mittaa kokonaispainetta, ja differensiaalipaine osoittaa kahden pisteen välisen paine-eron. Kalibrointi on tärkeää: laitteet tulee kalibroida viitemittoihin ja huomioida lämpötilan vaikutukset sekä nesteen tiheyden muutokset.

Manometrejä käytetään laajasti laboratoriossa, rakennus- ja HVAC-järjestelmissä, teollisissa prosesseissa sekä meteorologiassa paineolosuhteiden seuraamiseen ja säätelemiseen. Turvallisuusnäkökohdat korostuvat erityisesti korkeapaine- tai myrkyllisten nesteiden sovelluksissa.