Lämmönsietokyvyssä

Lämmönsietokyky viittaa kykyyn sietää lämpötilavaihtelua ja säilyttää toiminnallinen vakaus eri olosuhteissa. Lämmönsietokyvyssä tarkoitetaan organismin tai materiaalin kykyä toimia ja säilyttää rakenteensa sekä toimintakykynsä kuumuudessa ja kylmässä. Biologiassa sietokyky vaihtelee kehitysvaiheittain, yksilöiden välillä ja populaatioittain, ja siihen vaikuttavat geneettiset sekä ympäristötekijät. Ekologiassa lämpötilavaihtelut määrittävät lajejen levinneisyyttä, ajankäyttöä ja sopeutumiskykyä.

Mittaamista varten käytetään sekä käsitteellisiä että käytännöllisiä mittareita, kuten lämpötilan ylä- ja alarajoja sekä CTmax ja CTmin (critical thermal maximum/minimum) sekä LT50-arvoa, joka kuvaa sietoa tietyn kuolevuusprosentin saavuttamiseen. Lisäksi Q10-arvo havainnollistaa reaktioiden lämpötilariippuvuutta. Sietokyky perustuu mekanismeihin kuten proteiinien stabilointi lämmön vaikutuksesta (lämpöhäirinnän ehkäisy), solukalvon lipidien nesteisyyden säätö sekä energiatalouden ja sytokromien toiminta.

Käytännön merkitys on suuri: kasvien ja eläinten lajikkeiden tai rotujen kehittäminen korkeammalle lämpötilankestavuudelle, ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi sekä teolliset prosessit ja biomateriaalien suunnittelu. Rajoitteita ovat lajikohtaisuus, kontekstisidonnaisuus ja ympäristön moniulotteinen vaikutus, joka voi muuttaa sietokykyä eri olosuhteissa.