Luonnonmerkitys

Luonnonmerkitys on käsite, joka kuvaa luonnon merkitystä ihmiselle. Se kattaa sekä luonnon itsessään koettavan arvon että sen ihmisen elämään tuottamat hyödyt: esteettisen kokemuksen, virkistyksen ja hyvinvoinnin lisäksi kulttuurilliset ja henkiset yhteydet sekä ekosysteemipalvelut, kuten ilmaston säätelyn ja veden kierron.

Suomessa luontoyhteydellä on pitkä kulttuurinen perinne ja se näkyy suunnittelussa, luontomatkailussa sekä koulutuksessa. Luonto on vahva osa kansallista identiteettiä, ja monet suomalaiset kokevat tarvetta liikkua metsässä, järvillä ja luonnon kanssa vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksissa luononmerkitystä tarkastellaan sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä ulottuvuuksia. Eri ihmisryhmät – lapset, nuoret, kaupungissa asuvat, maaseudun asukkaat – voivat painottaa erilaista arvoa: esteettistä ja kokemuksellista merkitystä, ekosysteemipalveluita tai kulttuurillisia yhteyksiä.

Merkitys myös muuttuu elämäntilanteen mukaan; hyvinvoinnin, vapaa-ajan sekä arjen ympäristön arvot voivat korostua tai heikentyä, mikä näkyy sekä käyttäytymisessä että poliittisessa päätöksenteossa.

Politiikassa luononmerkitys heijastuu suojelun, maankäytön ja koulutuksen tavoitteisiin. Se liittyy kestävän suhteen edistämiseen luontoon sekä luontoon liittyvän tiedon ja kokemusten lisäämiseen.

Kiihtyvä ilmastonmuutos ja biodiversiteetin heikkeneminen voivat muuttaa koettua merkitystä, korostaen tarvetta sekä suojelulle että sopeutumiselle.