Likviditeetin

Likviditeetti tarkoittaa kykyä muuttaa omaisuuseriä nopeasti rahaksi ilman merkittävää arvonmenetystä. Se kuvaa, miten helposti sekä yksittäinen henkilö että yritys tai markkinat voivat täyttää lyhytaikaiset velvoitteensa ja sopeutua äkillisiin rahoitustarpeisiin. Hyvä likviditeetti parantaa taloudellista vakautta ja rahoituksen saatavuutta.

Likviditeetti jaetaan usein kahteen päämuotoon: yrityslikviditeettiin ja markkinalikviditeettiin. Yrityslikviditeetti tarkoittaa kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloista ja rahoittaa päivittäinen toiminta; markkinalikviditeetti kuvaa sitä, miten nopeasti suuria määriä arvopapereita tai valuuttoja voidaan muuttaa rahaksi pienin kustannuksin markkinoilla. Mittareita ovat esimerkiksi current ratio (lyhytaikaisten varojen suhde lyhytaikaisiin velkoihin), quick ratio (käteisen ja saamisten suhde lyhytaikaisiin velkoihin) sekä cash ratio (käteisen suhde lyhytaikaisiin velkoihin). Markkinalikviditeetin arviointiin vaikuttavat kaupankäyntivolyymi, hintavaihtelut ja toteutuneiden kauppojen määrä.

Likviditeettiriskin hallinta tarkoittaa varautumista ja rahoituslähteiden hajauttamista sekä kontingenssisuunnitelmien laatimista. Yritykset ja pankit ylläpitävät likviditeettipuskuria ja varmistavat pääsyn luottoihin sekä riittävän nopeasti realisoitavissa olevaa omaisuutta. Finanssialan sääntely, kuten LCR (Liquidity Coverage Ratio) ja NSFR (Net Stable Funding Ratio), ohjaa pankkien kykyä kestää sekä lyhytaikaisia että pitkän aikavälin rahoituspaineita.