Lihassäikeitä

Lihassäikeet ovat skeletaalilihasten perusyksiköitä. Ne ovat pitkiä, kapeita ja moninukleaatteja soluja, jotka syntyvät useiden myoblastien fuusiossa. Jokainen lihassäie koostuu useista myofibrilleistä, jotka sisältävät aktiini- ja myosiinifilamentteja. Näiden filamenttien järjestäytyminen saromeereiksi mahdollistaa lihaksen supistumisen. Lihassäikeen sisällä on sarkoplasma, sarkoplasmakalvo sekä sarkoplasmainen retikulum, ja runsaasti mito­chondrioita sekä verisuonitusta, mikä mahdollistaa hapen ja energian riittävyyden lihastyön aikana.

Lihassäikeet jaetaan toimintakyvyn mukaan kolmeen päätyyppiin: tyypin I, tyypin IIa ja tyypin IIx. Tyypin I eli hitaasti supistuvat säikeet ovat korkean oksidatiivisen kapasiteetin omaavia, kestäviä ja väsymättömämpiä. Tyypin IIa säikeet ovat nopeita, mutta niillä on sekä oksidatiivinen että glykolyyttinen metabolia. Tyypin IIx säikeet supistuvat erittäin nopeasti ja niillä on suurin glykolyyttinen kapasiteetti; ne väsyvät nopeasti. Ihmisillä tyypit I, IIa ja IIx esiintyvät useimmiten samanaikaisesti, ja harjoittelun myötä tyypillisesti tapahtuu osa- ja laadullisia muutoksia sekä säikeiden osuuksien vaihtelevuutta eri lihassyöjän ja yksilön välillä.

Lihassäikeiden toiminta perustuu motoriseen yksikköön: motorinen neuroni kontrolloi lihassäie yhä supistuksia. Supistuminen tapahtuu liukuvan filamenttien mekanismin kautta, ja vaikutelma riippuu sekä hermosäätelystä että lihaksen energiatasapainosta. Lihassäikeiden ominaisuudet voivat muuttua harjoittelun ja iän myötä, mikä vaikuttaa suorituskykyyn ja väsymyksen kestävyyteen.