Lempeyttä

Lempeyttä tarkoittaa kykyä toimia maailmassa lempeästi: olla ystävällinen, kärsivällinen ja harkitseva vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se ilmenee sekä äänensävyssä että teoissa—pehmeänä kuunteluna, empatialla ja haluna välttää tarpeetonta kipua tai konfliktia. Lempeyttä pidetään usein eteenpäin vievänä vahvuutena, joka tukee luottamusta ja turvallisuutta ihmissuhteissa.

Arjen tasolla lempeys näkyy muun muassa rauhallisena vuoropuheena, toisten näkökulmien huomioimisena ja kyvyllä sovittaa erimielisyydet ilman väkivaltaa. Kasvatuksessa, hoitotyössä, opetuksessa ja johtamisessa lempeä lähestymistapa voi edistää oppimista, hoitoa ja motivaatiota ilman pelkoa tai pakkoa. Lempeyttä voidaan harjoittaa esimerkiksi harkitulla puheella, rauhoittavalla viestinnällä ja toisten tunteiden huomioimisella.

Lempeyttä ei tule tulkita passiivisuudeksi: se voi kulkea rinnalla päättäväisyyden ja selkeiden rajoja asettamisen kanssa. Esimerkiksi konfliktitilanteissa lempeä johtaminen tai rauhoittava vuorovaikutus voi estää liiallista aggressiota samalla kun säilytetään tarkoitusperä ja vastuut.

Kulttuuriset painotukset lempeydestä vaihtelevat, mutta se nähdään yleisesti myönteisenä sosiaalisena ominaisuutena. Vastakohtia ovat kovuus ja väkivalta. Lempeyttä voidaan pitää sekä moraalisena ihanteena että käytännön viisauden osoituksena. Liittyviä käsitteitä ovat lempeys, empatia ja kärsivällisyys.