Latauspisteiden

Latauspisteet ovat sähköajoneuvojen akkujen lataamista varten tarkoitettuja laitteita, joita voi löytyä julkisista tiloista, työpaikoilta, pysäköintialueilta ja kotitalouksien pihoilta. Ne muodostuvat latauslaitteesta sekä käyttöliittymästä ja ne ovat yhteydessä sähköverkkoon, jotta ajoneuvoa voidaan ladata.

Latauspisteet voidaan luokitella latausnopeuden mukaan hitaan, keskinopean ja pikalatauksen pisteisiin. Hidas lataus on tyypillisesti noin 3,7 kW, keskinopea 11–22 kW, ja pikalataus yli 50 kW; joissakin tapauksissa on myös ultranopeita ratkaisuja yli 100 kW. AC-latauksessa yleisin liitäntä on Type 2 (Mennekes), DC-pikalatauksessa käytetään CCS (Combo 2) ja CHAdeMO -standardeja; Teslan lataus EU-alueella on yhä useammin CCS-pohjaista.

Latauspisteiden toimintaa säätelevät kansainväliset ja alueelliset standardit, kuten IEC 61851 (latauksen yleiset periaatteet) sekä IEC 62196 -liitännät. Julkisten pisteiden kehittymistä ohjaavat sekä infrastruktuuriin liittyvä investointi että sähkön jakelun kapasiteetin hallinta.

Käyttö ja pääsy vaihtelevat: moniin pisteisiin pääsee RFID-kortilla, sovelluksen kautta tai tilauspalvelujen avulla. Roaming-ominaisuus mahdollistaa erien toimijoiden verkkojen käytön yhdellä tilillä. Latauspisteiden määrä ja kattavuus ovat kasvaneet EU:n ja Suomen tasolla, mikä parantaa sähköajoneuvojen käytettävyyttä ja latauksen käytännöllisyyttä.