Läpäisyteho

Läpäisyteho on se osa syötteen tehosta, joka siirtyy esteen, materiaalin tai laitteen läpi vastaanottimeen tai toisen puolen tilaan. Termiä käytetään eri tekniikan ja luonnontieteiden aloilla, kuten radiotekniikassa, optiikassa, akustiikassa sekä säteilyturvassa, jossa tarkastellaan, miten paljon tehoa kulkee suojan tai läppärin takaa.

Läpäisyteho voidaan ilmaista monella tavalla. Yleisin muodossa on Ptrans = T · Pinput, jossa Ptrans on läpäisty teho ja Pinput on alkuperäinen syötteen teho. Läpöisykerroin T on arvo välillä 0 ja 1 ja kuvaa sitä, kuinka suuri osa tehon hiipuu tai siirtyy läpi. Usein käytetään myös desibelien (dB) mittausta, jossa läpäisyn häviö TL(dB) = -10 log10(T). Esimerkiksi T = 0,8 vastaa noin 1,9 dB:n läpäisyhäviötä.

Läpäisyteho riippuu taajuudesta ja materiaalin ominaisuuksista. Impedanssien sopivuus, paksuus, absorptio ja heijastus sekä lämpötila voivat vaikuttaa T-arvoon. Eri aloilla käytetään erilaisia mittausmenetelmiä: RF- ja mikroaaltosovelluksissa läpäisyä mitataan usein S-parameterien avulla (esim. S21), optiikassa käytetään transmittanssia ja vahvuutta, akustiikassa äänien läpäisyyn liittyviä kerroinmääriä.

Mittaaminen ja tulosten tulkinta edellyttävät huolellista kontrollia ympäristön, lähteen ja mittauslaitteiden vuoksi. Läpäisytehon tunteminen on keskeistä esimerkiksi suojauksien suunnittelussa, signaalin häviön arvioinnissa ja materiaalien ominaisuuksien karakterisoinnissa.