Lämpösäilytystä

Lämpösäilytys viittaa prosessiin, jossa lämpöä säilötään myöhempää käyttöä varten. Tämä voi tapahtua useilla eri tavoilla ja eri tarkoituksiin. Yksi yleisimmistä lämpösäilytyksen muodoista on rakennusten lämpövarastointi, jossa rakennuksen rakenteisiin tai erillisiin säiliöihin varastoidaan lämpöä esimerkiksi aurinkoenergian tai muun lämmitysjärjestelmän avulla. Varastoitua lämpöä voidaan sitten käyttää rakennuksen lämmitykseen silloin, kun lämmönlähde ei ole aktiivinen tai riittävä.

Materiaalit, joita käytetään lämpösäilytyksessä, on valittava niiden lämmönvarauskyvyn perusteella. Usein käytettyjä materiaaleja ovat vesi, erityiset faasimuutosmateriaalit (PCM), jotka vapauttavat tai sitovat lämpöä muuttaessaan olomuotoaan, sekä erilaiset kiinteät aineet, kuten betonit tai kivet. Lämmönvarastointijärjestelmän tehokkuus riippuu paitsi varastointimateriaalin ominaisuuksista, myös itse järjestelmän suunnittelusta ja eristyksestä lämpöhäviöiden minimoimiseksi.

Lämpösäilytystä hyödynnetään monissa sovelluksissa, kuten aurinkoenergialla lämmitetyissä taloissa, kaukolämpöjärjestelmissä ja teollisissa prosesseissa, joissa prosessilämpöä voidaan kerätä talteen ja käyttää myöhemmin. Lämpösäilytys voi parantaa energiatehokkuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tasoittaa lämmöntarpeen vaihteluita. Se on tärkeä osa kestävien energiaratkaisujen kehittämistä.