Kynäkovuusasteikkoa

Kynäkovuusasteikkoa kuvaa järjestelmä, jolla kynän kärjen kovuus ja grafiitin musta väri ilmoitetaan. Kyseessä on tapa kuvata, kuinka paljon grafiittia ja savea koostumus sisältää ja miten kovaksi tai pehmeäksi kärki muodostuu. Kova kynä jättä‑ä kevyemmän, hailumattoman jäljen ja kestää terävämpänä pidempään; pehmeä kynä jättää tummemman jäljen, mutta se saattaa sutaantua helpommin.

Yleisimmin käytetty asteikko sisältää kirjaimet H, F, HB ja B sekä laajemmin lisäasteikkoja H–9H ja 9B, riippuen valmistajasta. H tarkoittaa kovaa, jolloin jälki on vaaleaa; B tarkoittaa mustaa, jolloin jälki on tummempaa; F (“firm” tai “fin”) sijaitsee niiden välillä. Eri valmistajat voivat käyttää hieman erilaisia merkintöjä, mutta perusperiaate on sama: mitä suurempi H-arvo, sitä kovempi ja vaaleampi jälki; mitä suurempi B-arvo, sitä pehmeämpi ja tummempi jälki.

Käyttökohteet vaihtelevat: teknisessä piirtämisessä ja arkkitehtuurissa suositaan kovia asteita (H, 2H, 3H…), jotta viivat ovat teräviä ja helppoja poistaa; piirustuksessa ja luonnostelussa käytetään usein HB:ta tai F:ää yleiseen kirjoittamiseen ja viivoihin; varjostuksessa ja luonnoksissa puolestaan B-asteet (2B–6B) antavat laajoja, tummaihoja varjostuksia. Kovuusarvon vaihtelu sekä paperin koostumus vaikuttavat lopulliseen lopputulokseen, ja sopivan kynävoiman valinta riippuu halutusta viivan laadusta ja työtilanteesta.