Kynnyksen
Kynnyksen on kynnys-sanan genetiivi eli omistussija, joka viittaa useisiin saman juurta oleviin merkityksiin. Pääasiallisena merkityksenä suomen kielessä on kynnys (kynnys) arkkitehtoninen: ovikynnys on oven alareunaan sijoittuva lattialta toiseen tilaan rajava taso, joka toimii sekä asennoltaan että käytöltään törmäyksen ja läpikulun estäjänä. Kynnystä käytetään laajemmin myös kuvainnollisesti rajapinnan tai aloituspisteen merkityksenä, esimerkiksi jonkin tilan tai tilanteen rajakohdassa.
Käyttötavat ja merkitysten laajentuminen: Kynnyksen käsite ulottuu arkkitehtuurin ulkopuolelle kuvaamaan rajaa kahden tilan välissä ja samalla
Käyttö kielessä ja sanastossa: Kynnystä käytetään sekä konkreettisina että kuvainnollisina ilmauksina. Esimerkiksi ilmaisussa oven kynnyksen yli
Kielitieteellisesti kynnyksen muoto on kynnys ja sen genetiivinen muoto kynnyksen. Sana on suomen kielen vanhaa perintöä